Mannerlaattojen liikkeet ovat monien mielestä hyvin kiinnostava tutkimisen aihe. Mannerlaatat liikkuvat ja näistä liikkeistä seuraa esimerkiksi maanjäristyksiä laattojen reunoilla. Vielä miljardi vuotta sitten maailman kartta myös näytti erilaiselle kuin nyt, sillä mannerlaatat ovat miljardin vuoden kuluessa liikkuneet ja muuttaneet sen muotoa. Näiden laattojen liikkeet voivatkin aiheuttaa erilaisia seurauksia ja ne myös voivat törmätä toisiinsa eri tavoin.
Mannerlaattojen liikkeet pähkinänkuoressa
Litosfääri, eli maan päällisin osa, koostuu kolmestatoista noin 100–150 kilometriä paksusta laatasta. Nämä laatat liikkuvat joka vuosi noin 1–15 senttimetrin nopeudella. Mannerlaattojen rajat ovat alueita, joilla seuraa liikkeiden seurauksena maanjäristyksiä. Joskus yhden laatan reuna voi jopa painua toisen laatan alle. Lisäksi laattojen liikkeet toisia laattoja vasten synnyttävät tulivuoria, poimuvuoria, saaria ja syvänmeren hautoja mereen.
Entä mikä näiden laattojen liikkumisen sitten aiheuttaa? Laattojen liikkumisen aiheuttavat maan vaipassa tapahtuvat konvektiovirtaukset. Nämä virtaukset taas johtuvat magman, eli kiviaineksen, lämpenemisestä sekä muuttumisesta kevyemmäksi. Magman lämpenemisen aiheuttajana ovat radioaktiiviset hajoamiset maan sisässä. Tämän seurauksena magma nousee ylös kohti maan kuorta ja jäähdyttyään painuu taas alas. Tästä aiheutuva liike saa aikaan mannerlaattojen liikkumisen.
Mannerlaattojen rajat aiheuttavat törmäyksiä
Mannerlaattojen liikkeet voivat aiheuttaa törmäyksiä, joita on kolmenlaisia. Yhdessä näistä törmäystyypeistä merellisen ja mantereisen laatan törmätessä raskaampi merellinen laatta painuu mantereisen laatan alle. Se taas aiheuttaa mantereisen laatan poimuttumista ja maanjäristyksiä sekä mannerlaatan reunan sulamista maan sisälle. Tällöin voi syntyä poimuvuoristotoja ja tulivuoria, joista yksi esimerkki ovat Andit. Törmäyskohdan reunalle myös muodostuu syviä vedenalaisia hautoja.
Mannerlaattojen liikkeet voivat aiheuttaa myös kahden mantereisen laatan törmäyksen. Niistä kumpikaan ei painu toisensa alle. Törmäyksessä syntyy poimuvuoristoja. Kahden merellisen laatan törmäyksessä sen sijaan syntyy vulkaanisia, eli tuliperäisiä saarikaaria sekä syvänmerenhautoja. Toisen mannerlaatan työntyessä toisen alle, syntyy painetta maan pinnalle. Tämä paine purkautuu muodostaen vedenalaisia tulivuoria.
Mikä on mannerlaattojen sivuttaissiirros?
Laatat eivät aina törmää toisiinsa niin, että seurauksena syntyy tai tuhoutuu maankuorta. Sivuttaissiirroksessa mannerlaatat liukuvat toisiinsa nähden eri suuntiin, eikä seurauksena synny tai myöskään tuhoudu maankuorta. Nämä sivuttaissiirroksetkin aiheuttavat silti maanjäristyksiä niiden epätasaisten reunojen jumittuessa toisiinsa liikkeen aikana. Suomalaisten onni on, että laatoista aiheutuvat järistykset ovat yleensä Suomessa vaarattomia. Voit siis keskittyä rauhassa arkipuuhiisi, kuten lenkkeilyyn, elokuvan katseluun tai lukemaan mitä ovat Zimpler-kasinot netissä.
On kuitenkin aina hyvä tietää kuinka toimia maanjäristyksen sattuessa. Suomessakin sattuu vuosittain useita kymmeniä maanjäristyksiä, mutta ne ovat harvoin aistein havaittavissa. Suomi on maanjäristysten kannalta rauhallisimpia alueita maailmassa. Suurempi ikkunat kodeista rikkova järistys on kuitenkin ennustettu iskevän Suomeen, mutta siihen voi kulua lähes 500 vuotta.
Milloin mannerlaattojen liikkeet alkoivat?
Mannerlaatat ovat voineet liikkua Maan ollessa vielä 1,3 miljardin vuoden ikäinen. Yhtä oikeaa alkamisajankohtaa ei kuitenkaan ole pystytty varmistamaan. Liikkumista ja esimerkiksi sen aiheuttamia maanjäristyksiä on joka tapauksessa tapahtunut pitkään. Maanjäristys Suomessa ei yleensä ole suurimpien joukossa, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla sattui vuonna 1626 maanjäristys, jonka vuoksi Paltaniemen kuvakirkko jouduttiin rakentamaan uudelleen. Sen voimakkuus oli Richterin asteikolla 4–5.
Mikään Suomen historiassa tunnettu järistys ei ole ylittänyt viittä Richterin asteikolla. Suomessa tapahtuu 475 vuoden sisällä maksimissaan Mercallin asteikolla mitattuna luokan V järistyksiä. Nämä järistykset voisivat rikkoa ikkunoita. Luokan V järistys tapahtuu siis Suomessa seuraavan 100 vuoden jaksolla 19 % todennäköisyydellä.
Mannerlaattojen liikkeet ja niiden seuraukset vaikuttavat siis ihmisten arkielämään enemmän muualla päin maailmaa kuin Suomessa. Suurin koskaan maailmassa mitattu järistys on ollut suuri Chilen maanjäristys vuonna 1960. Sen voimakkuus oli 9,5 momenttimagnitudia. Maanjäristyksen vaikutukset tuntuivat vielä satojen kilometrien etäisyydellä ja seurannut tsunami osui niin Etelä-Amerikkaan kuin myös 10 000 kilometrin päässä järistyskeskuksesta sijaitsevaan Havaijin saariryhmään.
